| |
El período embrionario (Las primeras 8 semanas)
Desarrollo embrionario: Las primeras 4 semanas
Capítulo 3 Fecundación
|
| |
| Biologisesti ilmaistuna
ihmisen kehitys alkaa
hedelmöittymisestä,
kun nainen ja mies
yhdistävät 23 omaa kromosomiaan
sukusolujensa yhdistyessä.
Naisen sukusolua
kutsutaan munasoluksi
ja sen tieteellinen nimi on oosyytti.
Miehen lisääntymissolua
kutsutaan yleisesti
siittiöksi.
Kun munasolu irtoaa naisen kohdusta
prosessissa,
jota kutsutaan ovulaatioksi,
munasolu ja siittiö yhdistyvät
toisessa munajohtimista,
joita kutsutaan myös munaputkiksi.
Munajohtimet liittävät
naisen munasarjat
hänen kohtuunsa.
Tuloksena on yksisoluinen alkio,
jota kutsutaan tsygootiksi.
Se merkitsee "yhteen liitetty".
|
Capítulo 4 ADN, división celular y factor temprano de embarazo
|
| |
| Tsygootissa on 46 kromosomia,
jotka edustavat ainutlaatuista
ensimmäistä painosta
uuden yksilön täydellisestä
geneettisestä suunnitelmasta.
Tämä yleissuunnitelma on
yhteen kiertyvissä molekyyleissä,
joita kutsutaan DNA:ksi.
Ne sisältävät ohjeet
koko kehon kehitystä varten.
DNA-molekyylit muistuttavat
kierretikkaita,
ja niitä kutsutaankin kaksoiskierteiksi.
Tikkaiden askelmat muodostuvat
parillisista molekyyleistä
eli emäksistä,
joita kutsutaan guaniiniksi,
sytosiiniksi, adeniiniksi ja tymiiniksi.
|
| Guaniini liittyy pariksi
vain sytosiinin kanssa
ja adeniini vain tymiinin kanssa.
Jokaisessa ihmissolussa on
noin 3 miljardia
tällaista emäsparia.
Yksittäisen solun DNA
sisältää niin paljon tietoja,
että jos ne esitettäisiin
painettuina sanoina,
pelkän kunkin emäksen
ensimmäisen kirjaimen luetteleminen
veisi yli 1,5 miljoonaa tekstisivua!
Suoraksi vedettynä
yhden ihmissolun DNA on
yhden metrin pituinen.
|
| Jos voisimme levittää kaiken DNA:n
aikuisen ihmisen
100 triljoonasta solusta,
sen pituus olisi noin
100 miljardia kilometriä.
Se on yhtä pitkä kuin matka
maasta aurinkoon ja takaisin -
340 kertaa.
|
| Kun hedelmöittymisestä
on kulunut noin 24 - 30 tuntia,
tsygootti jakautuu
ensimmäisen kerran.
Tässä mitoosiksi kutsutussa
jakautumisprosessissa
yksi solu jakautuu kahdeksi,
kaksi neljäksi ja niin edespäin.
|
| Jo 24 - 48 tunnin kuluttua
hedelmöittymisestä
raskaus voidaan vahvistaa tutkimalla,
onko äidin veressä istukkahormonia.
|
Capítulo 5 Etapas iniciales (mórula y blastocito) y células madre
|
| |
| Kun hedelmöittymisestä
on kulunut 3 - 4 päivää,
alkio jakautuvine soluineen
muuttuu pallon muotoiseksi
ja sitä kutsutaan nyt morulaksi.
4 - 5 päivän kuluttua
solupalloon muodostuu ontelo.
Tässä vaiheessa alkiota
kutsutaan blastokystiksi.
Blastokystin sisällä olevia soluja
kutsutaan sisäsolumassaksi,
ja siitä syntyvät pää,
keho ja muut rakenteet,
jotka ovat elintärkeitä
kehittyvälle ihmiselle.
Sisäsolumassan soluja
kutsutaan kantasoluiksi,
koska niillä on kyky
muodostaa mikä tahansa
yli 200 solutyypistä,
jotka ovat ihmiskehossa.
|
Capítulo 6 1 a 1½ semanas: implantación y gonadotropina coriónica humana (GCH)
|
| Varhaisalkio siirtyy
munajohtimessa eteenpäin
ja kiinnittyy
äidin kohdun sisäseinämään.
Tämä prosessi alkaa 6 päivän
kuluttua hedelmöittymisestä
ja päättyy 10 - 12 päivää sen jälkeen.
Kasvavan alkion solut
alkavat tuottaa hormonia,
jota kutsutaan istukkagonadotropiini-
eli HCG-hormoniksi,
useimpien raskaustestien
havaitsemaksi aineeksi.
HCG ohjaa äitiyshormoneja
keskeyttämään normaalin
kuukautiskierron,
mikä mahdollistaa
raskauden jatkumisen.
|
Capítulo 7 La placenta y el cordón umbilical
|
| Kiinnittymisen jälkeen
blastokystin uloimmat solut
alkavat muodostaa osaa istukasta,
joka yhdistää äidin
ja alkion verenkiertojärjestelmän.
Istukka välittää äidin
happea, ravintoaineita,
hormoneja ja lääkkeitä
kehittyvälle ihmiselle,
poistaa kaikki kuona-aineet
ja estää äidin verta sekoittumasta
alkion ja sikiön vereen.
Istukka tuottaa myös hormoneja
ja pitää alkion ja sikiön
kehon lämpötilan
hieman äidin lämpötilaa
korkeampana.
Istukka on yhteydessä
kehittyvään ihmiseen
napanuoran suonten kautta.
Istukan elämää ylläpitävät
toiminnot vastaavat
nykyaikaisen sairaalan
teho-osaston tasoa.
|
Capítulo 8 Nutrición y protección
|
| |
| Viikolla 1
sisäsolumassan solut
muodostavat kaksi kerrosta,
joita kutsutaan
hypoblastiksi
ja epiblastiksi.
Hypoblastista kehittyy
ruskuaispussi,
yksi rakenteista, jonka kautta
äiti välittää ravintoaineita
varhaiselle alkiolle.
Epiblastin solut muodostavat
vesikalvon,
jonka sisällä alkio
ja myöhemmin sikiö
kehittyvät syntymään asti.
|
Capítulo 9 2 a 4 semanas: capas germinales y formación de órganos
|
| |
| Kun hedelmöityksestä on kulunut
noin 2 1/2 viikkoa,
epiblasti on muodostanut
kolme erikoistunutta kudosta
eli alkiokerrosta,
joita kutsutaan ektodermiksi,
endodermiksi
ja mesodermiksi.
Ektodermista kehittyy
useita rakenteita,
kuten aivot,
selkäydin,
hermot,
iho,
kynnet
ja hiukset.
Endodermi tuottaa
hengitysjärjestelmän limakalvon
ja ruoansulatuskanavan
sekä luo osia tärkeimmistä elimistä,
kuten maksasta
ja haimasta.
Mesodermi muodostaa sydämen,
munuaiset,
luut,
rustokudoksen,
lihakset,
verisolut
ja muita rakenteita.
|
| Viikolla 3
aivot jakautuvat kolmeen päälohkoon
joita kutsutaan etuaivoiksi,
keskiaivoiksi
ja taka-aivoiksi.
Myös hengitys-
ja ruoansulatusjärjestelmät
ovat kehittymässä.
|
| Kun ensimmäiset verisolut
ilmestyvät ruskuaispussiin,
verisuonia muodostuu
kaikkialle alkioon
ja putkimainen sydän syntyy.
Lähes heti tämän jälkeen
nopeasti kasvava sydän
taittuu kaksin kerroin,
samalla kun erilliset kammiot
alkavat kehittyä.
Sydän alkaa lyödä
3 viikon ja yhden päivän
kuluttua hedelmöityksestä.
Verenkiertojärjestelmä
on kehon ensimmäinen järjestelmä
eli toisiinsa liittyvien elinten ryhmä,
joka saavuttaa toimintatilan.
|
Capítulo 10 3 a 4 semanas: el plegamiento del embrión
|
| |
| Viikkojen 3 ja 4 välillä
kehon "luonnos" tulee näkyviin,
kun alkion aivot
selkäydin,
ja sydän
voidaan helposti tunnistaa
ruskuaispussin vierestä.
Nopea kasvu aiheuttaa sen,
että melko litteä alkio poimuttuu.
Tämän prosessin myötä
osa ruskuaispussista siirtyy
ruoansulatusjärjestelmän
limakalvoon
ja muodostaa
kehittyvän ihmisen
rinta- ja vatsaontelon.
|